Sodankylä - lähiruuan tähtikunta

Sodankylän kunta sai Vuoden lähiruokateko 2016 -palkinnon keväällä valtakunnallisilla Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingissä.

Miten Sodankylästä tuli valtakunnallisesti tunnettu esimerkki lähiruuan hyödyntämisessä?

”Ajatuksena lähiruokapuolen kehittämisessä on alusta asti ollut se, että laadukkaita lähialueelta hankittuja tuotteita ostettaessa raha säilyy alueella, ja sillä on suora vaikutus aluetalouteen”, kertoo Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Toiminnalla on tarkoitus tukea alueellista yrittäjyyttä, saada kunnalle verohyötyä ja säilyttää työpaikkoja. Sodankylän elintarvikehankinnoista noin 300 000 euroa tulee lähialueilta vuonna 2017.

”Vaikka paikallinen ruoka on aavistuksen hintavampaa, eurot jäävät pyörimään omalle alueelle. Lisäksi alkutuottajan siivu hinnasta saadaan paremmaksi, kun välissä ei ole muita toimijoita”, jatkaa Ahola.

Tavoitteena on nyt myös saada matkailuyritykset, vähittäis- ja rajakauppa kiinnostumaan entistä enemmän lähialueen raaka-aineiden käytöstä.

 

Biotalous osa Sodankylän kuntastrategiaa

Näin suuressa panostuksessa taustalla pitää olla myös kuntapäättäjien tahto. Sodankylä on kehittänyt biotaloutta monessa muodossa jo vuosia ja se on osa kuntastrategiaa.

”Biotalouteen panostaminen ja lähiruuan lisääminen on myös Suomen hallituksen linjaus. Sodankylä on ollut vähän etuajassa”, nauraa Ahola.

 

Sodankylän keskuskeittiö on suunniteltu lähiruuan ehdoilla

”Sodankylän vuonna 2014 valmistunut keskuskeittiö on rakennettu lähiruokaperiaatteelle. Keittiöön on suunniteltu valmiudet alueellisen ruokatuotannon lisäämiseen ja kehittämiseen. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että otamme keittiöön vastaan lihan raakana ja marjat marjoina. Toisin kuin nykyajan komponenttikeittiöt, me kypsennämme lihan ja teemme puolukkahillon itse”, kertoo Merja Ahola, Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta. ”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.   Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista. ”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola. Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.   Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti. Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä. ”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.   Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola? "Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola (vasemmalla) ja biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio tiivistävät lähiruuan käytön edut: ruoka on laadukasta, hiilijalanjälki on kaukaa kuljetettua pienempi ja raha jää alueelle.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta. ”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.   Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista. ”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola. Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.   Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti. Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä. ”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.   Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola? "Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.

Sodankylä myös kilpailuttaa elintarvikkeet itse. Hankintapyynnöt on pilkottu tarpeeksi pieniksi osiksi. Esimerkiksi kylmäpuristetut mehut erotettiin hankintapyynnössä kaikista mehuista. Näin paikallinen yrittäjä pystyy tarjoamaan alueelta kerätyistä marjoista paikallisesti tuotetut mehut. Kunta on myös irrottautunut keskussairaalan elintarvikehankintarenkaasta.

”Hankinnoista noin 38 prosenttia on alueellisia 1.11.2016 lähtien. Esimerkiksi suuret volyymituotteet liha ja kala tulevat omasta tai lähikunnista. Jos vielä maitotuotteet saataisiin Lapista, nousisi prosenttiosuus jopa 60 prosenttiin”, kertoo Ahola. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2012 alueellisten elintarvikkeiden osuus oli noin yksi prosentti.

 

Lappilaisesta lähiruokakonseptista valtakunnallinen malli

Sodankylän lähiruokakonseptista on tarkoitus kehittää valtakunnallinen malli. Myös naapurimaissa ollaan oltu kiinnostuneita konseptista.

”Haluamme jakaa tietoa mallistamme, jotta muuallakin voitaisiin tarjota entistä enemmän lähiraaka-aineista valmistettua ruokaa. Seuraavana kehitysaskeleena on yhteistyön laajentaminen. Toiminta tulee olemaan tulevaisuudessa vielä kannattavampaa esimerkiksi logistiikan ja hankintojen osalta, kun saadaan enemmän yhteistyötä kuntien välillä, maakunnan tasolla”, kertoo Ahola.

Lähiruuan ilosanomaa on viety myös naapurikuntiin Kemijärvelle ja Inariin, sekä vähän kauemmas Kuusamoon. Naapurikunta Kittilän kanssa yhteistyötä lähiruuan osalta syvennetään juuri meneillään olevassa Lapin liiton rahoittamassa EAKR-rahoitteisessa Kestävät hankinnat elinvoimaisuuden lisääjänä -hankkeessa. Hankkeesta voit lukea lisää alempana tässä uutiskirjeessä.

 

Pudasjärvi ja Sodankylä kimpassa kehittämään lähiruuan menekkiä

Ajatusta lähiruuan lisäämisestä kuntien hankinnoissa on nyt lähdetty viemään eteenpäin muun muassa Pudasjärven kaupungin kanssa. ”Malli julkisen joukkoruokailun mahdollisuuksista kehittää lähiruuan menekkiä” -hanke on elokuussa 2016 aloitettu Sodankylän ja Pudasjärven yhteinen Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Euroopan maaseuturahaston rahoittama projekti.

Hankkeen aikana kartoitetaan yhteistyön muotoja lähikuntien kanssa ja selvitetään alueen tuottajien valmiudet osallistua hankintamenettelyihin. Hankkeessa myös testataan tuotteita ja tuotantomenetelmiä, joiden avulla lähiruuan hankintaa ja menekkiä voidaan lisätä.

”Meillä on paljon opittavaa toisiltamme Pudasjärven kanssa. Meillä on suurin piirtein samanlainen asukasluku, lisäksi taajama ja maaseuturakenne samantyyppinen ja elinkeinorakenteessa paljon yhtäläisyyksiä. Kunta tai maakuntarajat eivät saa olla esteenä kehittämisessä”, kertoo biotalouskoordinaattori Marjaana Aarnio Sodankylästä.

 

Tulevaisuuden toive Sodankylän ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola?

"Tavoitteena on, että vuonna 2020 alueella on vahva kuntien, jopa pohjoisimpien maakuntien välinen yhteistyöverkosto, logistiikka toimii ja teurastamo kulkee pyörillä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Matkailuyritykset, vähittäiskauppa ja rajakaupat ovat tiivisti mukana lähiruuan edistämisessä", suunnittelee Sodankylän kunnan ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola.