Ympäristö- ja talousystävällistä rakentamista edistämässä

Tahtotila puurakentamisen edistämiseen on vahva alueiden lisäksi myös valtiovallan osalta. Hallitusohjelmakin linjaa uudet tuotteet metsästä yhdeksi kärkihankkeistaan. Ympäristöministeriön puolelta ohjelmapäällikkö Petri Heinon toimenkuvaan kuuluu edistää puurakentamista Suomessa valtakunnallisella tasolla.

- Puurakentamista pyritään tällä hetkellä valtakunnallisesti edistämään määräyksiä kehittämällä. Uusimmat puurakentamista tukevat täsmennykset rakennusmääräyksiin astuvat voimaan ensi vuoden alusta, kertoo Heino.

Resurssitehokkuus keskiössä

Resurssitehokkuus on yksi rakentamisen trendeistä, ja sitä painotetaan myös EU-tasolla. Rakentamisen resurssitehokkuus tarkoittaa rakentamiseen käytettyjen materiaalien, luonnonvarojen ja energian kestävää käyttöä.

- Yksi työkalu resurssitehokkuutta arvioitaessa on elinkaariarvio. Se jakautuu tarkemmin muun muassa hiilijalanjäljen, materiaalin käytön, terveellisten tilojen ja elinkaarikustannusten tarkasteluun, selittää Heino.

- Osa näistä on ympäristöön liittyviä indikaattoreita, osa puhtaasti sosiaalisia kuten tilojen tarkastelu viihtyisyyden ja terveellisyyden näkökulmasta. Lisäksi joukossa on taloudellisia indikaattoreita kuten elinkaarikustannusten tarkastelu.

Puurakentaminen on usein paljon muuta rakentamista resurssitehokkaampaa, joten jo siitä syystä sitä tulisi suosia laajemminkin. EU pyrkiikin toimillaan siihen, että julkinen sektori olisi edelläkävijä esimerkiksi rakentamisen resurssitehokkuudessa.

Korkealaatuista ja ympäristöystävällistä

Yksi puurakentamisen suurista hyödyistä on sen ympäristöystävällisyys. Myös EU:ssa on reagoitu tähän lisäämällä ympäristöasioiden painoarvoa julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä.

- Hiilijalanjälki on tulossa määräyksiin luultavasti 8–10 vuoden sisään. Tämä tulee vaikuttamaan rakentamiseen lähitulevaisuudessa siten, että rakennuttajat alkavat arvioimaan elinkaari- sekä ympäristövaikutuksia ja ohjaamaan rakentamista kohti puun käyttöä, arvioi Heino.

Koko puurakentamisen edistämisen tavoitteena ympäristöministeriön tasolla on saada rakentamisen ympäristövaikutukset alhaisiksi ja taloudelliset vaikutukset kuriin. Tällä hetkellä rakennuskustannusten nousu on ongelma.

- Puurakentamisessa laatu on korkeampaa, mutta kustannukset voivat olla harjaantumisen jälkeen jopa alhaisempia!

Puurakentamisen osaamisesta uusi vientivaltti?

Lapin puurakentamiseen liittyvät mahdollisuudet Heino näkee varsin valoisina.

- Lapissahan on tällä hetkellä käynnissä valtava matkailubuumi ja matkailurakentamisessa on suuret mahdollisuudet. Mielestäni on kovin nurinkurista, että esimerkiksi Levillä suurin osa rakennuksista on rakennettu betonielementeistä, toteaa Heino.

Heino kaipaakin matkailurakentamisen puolelle omaa hanketta, joka pureutuisi matkailurakentamisen haasteisiin ja loisi mielikuvaa siitä, millaista puuelementtituotantoa alueella voisi lähteä kehittämään.

                                               

- Yritystoiminnan tulisi olla teollista elementtituotantoa ja Lapissa. Markkina-alueena olisi koko arktinen alue.

Tällä hetkellä puurakentaminen edistyy Heinon mielestä hitaasti mutta varmasti. Alalle on tulossa koko ajan lisää osaavia toimijoita ja kiinnostus myös rakennuttajapuolella on kasvamassa. Jarruttavana tekijänä on ajatusmaailma, jonka mukaan puu kuuluu rakennusmateriaaliksi ainoastaan pientaloihin.

- Kuitenkin puurakentaminen yleistyy kaiken aikaa myös kerrostalorakentamisessa, Heino huomauttaa.

Maailmalta on tullut myös vahvaa viestiä siitä, että suomalaisen puurakentamisen osaamisella olisi vahvat markkinat viennissä.

- Puurakentamisen teema nousee esille usein virkamiestasolla eri maiden edustajien kanssa. Kiinnostusta on tullut esimerkiksi Iranista, Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta, kertoo Heino.

Suomessa on hyvä perusosaaminen puurakentamisesta ja lisäksi ymmärrämme materiaalista ja sen käytöstä paljon. Tältä tasolta on hyvä lähteä kehittämään puurakentamista yhä eteenpäin ja viemään suomalaista rakennusosaamista myös maailmalle!

Käy myös lukemassa Heinon blogikirjoitus ympäristöministeriön Ynnä Muuta -blogissa. 

Kuva: Tanja Häyrynen, Lapin liitto