tiistai 14. maaliskuuta 2017

Yrityksillä olisi kapasiteettiä enempäänkin puurakentamiseen

Puurakentamisesta kohistaan nyt sekä yksityisellä että julkisella puolella. Päättäjät ovat heränneet puurakentamisen etuihin, sillä puurakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja koko rakennusprosessi on sekä ekologinen että taloudellinen.
Mielenkiinnon heräämisestä huolimatta trendi ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt isona piikkinä lappilaisten hirsiyritysten myyntitilastoissa.
Pellopuu Oy on yksi Suomen vanhimmista hirsialan yrityksistä, ja sijaitsee nimensä mukaisesti Pellossa, lähellä Suomen ja Ruotsin rajaa. Perinteikäs yritys on tuottanut hirsirakennusmateriaaleja niin yksityisasumuksiin kuin suurempiinkin rakennuskomplekseihin jo useamman vuosisadan ajan.
Pellopuun myyntipäällikkö Aatos Keskitalo kertoo, että hirsi on rakennusmateriaalina ylivertainen asuin- ja käyttörakennuksissa.
- Hirsi on käyttöikänsä puolesta taloudellinen ratkaisu, sillä kerran rakennettu hirsitalo kestää käyttöä tutkitusti jopa 300 vuotta. Lapissa on jopa yli 300-vuotiaita hirsirakennuksia, jotka ovat edelleen täydessä asuinkäytössä, Keskitalo kertoo.
- Kun hirsitalo tulee asuinkäyttöikänsä päähän, sen voi käyttää esimerkiksi polttopuuna. Siitä ei siis synny purkujätettä, hän jatkaa.
Hirsi on myös nopea rakentaa. Esimerkkinä Keskitalo mainitsee viime vuonna rakennetun Ritavalkean lomakeskuksen, joka nousi perustuksiltaan käyttövalmiiksi alle puolessa vuodessa.
Aatos Keskitalo haluaa kannustaa hirsirakentamiseen erityisesti julkisella sektorilla, sillä hirsirakennusten sisäilman laatu on erinomainen. Hirsi on kosteutta ja lämpöä sitova ja tasapainottava matariaali, joka pitää esimerkiksi ilmankosteuden tasaisena.
- Puurakennuksilla on todettu olevan myös muita terveysvaikutuksia. Jos esimerkiksi kaikki koulut ja päiväkodit saataisiin rakennettua rehellisestä hirrestä, olisi jo moni iso ongelma ratkaistu.

Pellopuu Oy:n hirsimökki Seita 104 A. Kuva: www.pellopuu.fi


Kaavoituksessa kangertaa

Asuintalojakin Aatos Keskitalo rakentaisi hirrestä mielellään enemmän, mutta hirsitaloja on vaikeampi saada pystytettyä kasvukeskuksiin. Kaupungeissa kun ei ole juurikaan kaavoitettu alueita pientaloille.
Tonttien käytön kannalta kustannustehokasta rakentaa kerrostaloja. Kuitenkin moni yksityishenkilö aina lapsiperheistä vanhuksiin haluaisi asua omakotitalossa.
- Olisi hyvä jos tähän asiaan tartuttaisiin jo kaavoitusvaiheessa, kun tehdään suunnitelmia uusista asutuskeskuksista, Keskitalo huomauttaa.
- Uskon, että myös kaupunkien lähiöissä olisi enemmän tilaa omakotiasumiselle, jos niitä vain haluttaisiin siihen käyttöön kaavoittaa, Keskitalo pohtii.

Kuva: Arto Komulainen, Lapin materiaalipankki

Puun käyttö on alimitoitettua

Puurakentaminen ei Keskitalon mukaan jää kiinni raaka-ainepulaan, sillä Suomen metsiä pitäisi hakata moneen kertaan sen verran, mitä nykyisellään harvennetaan.
- Metsät kasvavat huonosti, jos niitä ei harvenna. Liian tiheässä kasvavat puut jäävät ohuiksi riuúiksi, Keskitalo harmittelee.
Hän painottaa, että hakkuumateriaalia voisi myös hyödyntää monipuolisemmin kuin nykyään. Samoin koko Suomen puutuoteteollisuutta pitäisi saada jollakin keinolla monipuolistettua.
- Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla markkinoilla olisi kysyntää huomattavasti suuremmalle määrälle puutuotteita, kuin mitä Suomessa nyt tuotetaan. Ja niinhän se on, että jos me emme niitä tuotteita sinne markkinoille tee, niin joku muu tekee ja nappaa rahat, Keskitalo hymähtää.
Vaikka puurakentamisen buumi lähtisi nousuun yhdessä yössä, ja koko Suomen joka ainoa julkinen rakennus päätettäisiin rakentaa puusta, olisi yrittäjäpohja siihen valmis ja käytettävissä. Näin arvioi Aatos Keskitalo.
- Se ei jää siitä kiinni, etteikö metsässä kasvaisi tarpeeksi puuta, tai ettei olisi osaavia alan yrityksiä tekemässä. Nykyisillä, jo olemassa olevilla yrityksillä olisi kapasiteettiä paljon nykyistä runsaampaan puurakentamiseen, Aatos Keskitalo summaa.


Teksti: Anne Jaakola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti